Juliste
on aseteltu jo kolme kertaa kehykseen, teipattu kiinni ja tuskailtu
lasin alle meneviä karvoja ja moskaa. Sitten vähän täristää
muutaman kerran, niin pienesti ettei sitä välttämättä edes
huomaa, ja tadaa: julisteet ovat valahtaneet teippikiinnityksistä
huolimatta. Argh! Taasko tuo perhanan kehys on avattava? Kohta pistän
pikaliimaa.
Tamara
de Lempicka katselee minua kuin halpaa makkaraa. Miten olet päästänyt
minut valahtamaan näin? Mikä röyhkeys! Rahvaan olohuoneet, hmph.
2 comments:
Justiinsa mietin lauantaina kun tultiin North Hollywoodista Suomi-Kerhon joulukekkereistä kotiin, että olikohan taas ollut maanjäristys, kun matkalaukku oli pudonnut vaatekaapin ylähyllyltä kuin itsestään.
Niin, sait uuden lukijan ;) terkkuja täältä maaseudulta!
Ah, ne joulukekkerit, pahus soikoon kun en ehtinyt sinne. Kyllä olisin ostanut pakkasen täyteen leivonnaisia...
Jee, kommentti ja lukija! On tää vaan huippua tää harrastaminen!
Post a Comment